Työllistäminen ei helppo tehtävä (16.9.-14)

Työllistäminen ei helppo tehtävä

PUHEENVUORO

Heinäkuun lopussa Pohjanmaan Ely-keskuksen alueella työttömien osuus työvoimasta oli 9,4 prosenttia. Se on edelleen alhaisin luku koko Suomessa. Maakunnittain ilman Ahvenanmaata Pohjanmaan työttömyysprosentti 8,7 oli maan pienin.

Tilastollisesti olemme pärjänneet hyvin. Tämän seurauksena valtion suhteellinen tuki alueelle esim. palkkatukimäärärahoina todennäköisesti tulevaisuudessa pienenee.

Olen kiinnostunut ensisijaisesti Vaasan ja lähialueen työllisyydestä, mutta valtakunnalliset ja maailmanlaajuiset olosuhteet heijastuvat voimakkaasti myös omaan tilanteeseemme.

Jatkuvasti koveneva työelämän kilpailu, Euroopan laajuinen taantuma ja massatyöttömyys takaavat sen, että työttömien määrä pysyy myös jatkossa suurena. Kun parhaassa työiässä olevaa työkykyistä työvoimaa lomautetaan ja irtisanotaan, on selvää, että myös pitkäaikaistyöttömien määrä nousee, ja vajaakuntoisten on lähes mahdoton löytää oikeaa työtä.

Oikeita työpaikkoja ei pystytä keinotekoisesti luomaan edes rahalla, jos tehtävää työtä ei ole. Vienti tökkii ja kauppa ei käy.

Strategisesti yksi kaupungin tärkeimmistä tehtävistä on oman alueen yritysten ja niiden toimintaedellytysten turvaaminen. Asia koskee myös top 10 yritysten ulkopuolisia pienempiä yrityksiä. Tämä on tärkeä osa työllisyyden hoitoa. Ideaalitilanteessa elinkeinoelämä eli alueen yritykset työllistäisivät lähes kaiken tarjolla olevan työvoiman. Näin ei nyt ole.

Pitkäaikaistyöttömien määrään vaikuttavat vallitsevan taloustilanteen lisäksi kaupungin omat työllistämis- ja tukitoimet, jotka ovat suoraan verrannollisia budjetin kautta myönnettyihin määrärahoihin.

Valtakunnallisesti raamit löytyvät lainsäädännöstä. Myös lakimuutokset ja poukkoilu lain tulkinnasta vaikeuttavat toimintaa. Samalla kuntien vastuuta pitkäaikaistyöttömyydestä lisätään. Esimerkkinä työmarkkinatuen kuntaosuudet, ne kuuluisat sakkomaksut, jotka tulevaisuudessa varmasti nousevat.

Vaikka kaupungin aktivointitoimenpiteissä olevien määrää on nostettu, yli 500 päivää työttömänä olleiden määrä on noussut enemmän. Lisäksi vuoden alusta kuntien vastuulle tulee aktivointitoimien ulkopuolelle jäävien yli 300-päiväisten kuntaosuus. Yli 1000-päiväisistä joudutaan maksamaan korotetusti.

Kaiken työllistämistoiminnan perimmäinen päämäärä on löytää työttömälle oikea työpaikka tai keinot, miten vajaakuntoinen voi esim. työelämävalmennuksen tai muun tukitoiminnan kautta palata ainakin osittain tuottavaan työhön.

Puhuttaessa työllistämistoimista, pitää ymmärtää, miten laaja ja monisyinen työllistämisen kenttä on. Siinä missä toinen tarvitsee apua jopa elämänhallinnan perusteisiin ja päivärytmin opetteluun, on toinen koulutusta myöten valmis työhön tai jo kokenut ammattilainen. Tähän väliin mahtuu lukematon määrä eri tasoja.

Alueen työllistämiskentässä on paljon laadukkaita ja aktiivia tekijöitä. Hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja on meillä ja muualla. Saumaton yhteistyö kaupungin eri yksiköiden, työvoimahallinnon, kolmannen sektorin sekä muiden toimijoiden kesken on tuloksellisen toiminnan perusta. Näiden toimijoiden kokoaminen entistä paremmin yhteisen päämäärän taakse on kaupungin lähiaikojen tärkein työllisyyden hoidon kehityskohde. Pohjatyö on jo tehty.

Vaikeissa olosuhteissa tehdään jo nykyään paljon, mutta kaikessa voidaan tulevaisuudessa toimia varmasti entistä tehokkaammin. Myös kipupisteitä ja kehitettävää löytyy.

Marko Heinonen (kok.)

työllistämistoimikunnan pj. Vaasa


Vastaa